Mikä lähiö? Lähiön käsite 1920-luvulta 2020-luvulle

Kirjoittajat

  • Laura Berger Aalto-yliopisto
  • Kasimira Kouri Aalto-yliopisto
  • Panu Savolainen Aalto-yliopisto
  • Hannes Teräsvuori Aalto-yliopisto

Avainsanat:

lähiö, käsitehistoria, kaupunkisuunnittelu, asuinalue, 1900-luku

Abstrakti

Suomalaisessa lähiötutkimuksessa on kiinnitetty melko vähän huomiota pitkän aikamittakaavan käsitehistorialliseen näkökulmaan. Tämä artikkeli tarkastelee suomalaista lähiön käsitettä ja lähiön sanoittamista Sanoma- ja aikakauslehdissä käsitteen synnystä nykyhetkeen. Sanaan lähiö iskostuu voimakkaita mielikuvia, joita julkinen keskustelu on peilannut suomalaisen yhteiskunnan kehittyessä ja kaupungistuessa 1940-luvulta nykypäiviin. Esitämme, että sanan lähiö käyttöön ja sen kiertoilmaisuihin rakentuu kielellinen todellisuus, joka heijastuu ratkaisevasti myös lähiöiden sosiaaliseen ja materiaaliseen todellisuuteen. Suomalaisen lähiön käsitehistoria on kietoutunut kieleemme, jonka merkityksiin ja merkitysten muutoksiin lähiötodellisuutemme pohjautuu.  Tästä syystä on myös olennaista pohtia, millä tavalla julkisessa keskustelussa, tutkimuksessa ja politiikassa käytetty kieli vaikuttaa lähiöiden tulevaisuuteen maankäyttöpäätösten rinnalla. 

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2024-01-17

Viittaaminen

Berger, L., Kouri, K., Savolainen, P., & Teräsvuori, H. (2024). Mikä lähiö? Lähiön käsite 1920-luvulta 2020-luvulle. Yhdyskuntasuunnittelu, 61(2), 11–44. https://doi.org/10.33357/ys.129022