The Significance of Subject Preferences, Self-Efficacy Beliefs, and Gender for the Further Study Field Interests of Finnish General Upper Secondary School Students

This study examines how general upper secondary (GUS) students’ school subject-specific preferences, mathematical and verbal self-efficacy beliefs, and gender, relate to students’ university study field interests. A cohort sample of 601 students from ten Finnish GUS schools from Oulu answered a survey inquiring students current and further study interests. To investigate underlying factors regarding GUS students’ educational interests, we adapted the Social Cognitive Career Theory (SCCT) as a theoretical baseline for this study. To examine factor structures behind the interests, a series of exploratory factor analyses, linear simple regression analyses, and cluster analyses were conducted. Findings showed that subject preferences and self-efficacy beliefs can, to some extent, predict interest in science & technology, service, health & education, and economics & social sciences. However, gender was found to be an overarching predictor of study field interest. Our results emphasize the need to develop gender-sensitive guidance methods and the importance of building such cooperation between school and working life that highlights anti-stereotypical role models. We also present suggestions for future research and concrete methods that would enable students to reflect on their current educational and career choices more broadly, based on their own strengths while being more aware of the directing influence of gender on their educational and career choices.

Tiivistelmä

Tämä tutkimus tarkastelee, miten lukiolaisten oppiainekohtaiset mieltymykset, matemaattiset ja verbaaliset pystyvyysuskomukset ja sukupuoli ovat yhteydessä koulutusalakiinnostukseen. Lukio-opintoja ja jatko-opintotoiveita koskevaan kyselyyn vastasi 601 opiskelijaa Oulun alueen kymmenestä lukiosta. Tutkiaksemme koulutusalakiinnostuksen taustalla olevia rakenteita, toteutimme sarjan eksploratiivisia, kartoittavia faktorianalyysejä, lineaarisia muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastelevia regressioanalyysejä ja ryhmitteleviä klusterianalyysejä aineistosta. Opiskelijoiden koulutusintressien taustalla olevien tekijöiden tutkimiseksi käytämme sosio-kognitiivista urateoriaa (SCCT). Tulokset osoittivat tiettyjen oppiainemieltymysten ja matemaattisen tai kielellisen minäpystyvyyden osaltaan ennustavan koulutusalakiinnostusta koskien erityisesti tiede- ja teknologia-alaa, palvelu-, terveys- ja kasvatusalaa sekä talous- ja sosiaalitieteitä. Kuitenkin kaikista merkittävin ennustava tekijä yliopistojen koulutusalakiinnostuksen taustalla oli opiskelijan sukupuoli. Tuloksemme korostavat sukupuolisensitiivisten uraohjausmenetelmien kehittämisen tarvetta sekä sellaisen koulun ja työelämän yhteistyön rakentamisen tärkeyttä, joka nostaa esiin sukupuolisten stereotypioiden vastaisia roolimalleja. Esittelemme myös ehdotuksia tulevaa tutkimusta varten ja konkreettisia menetelmiä, joiden avulla opiskelijat voisivat pohtia nykypäivän koulutus- ja uravalintojaan laajemmin, omiin vahvuuksiin pohjaten ja tietoisempina sukupuolen ohjaavasta vaikutuksesta koulutus- ja uravalinnoissaan.

Avainsanat: lukio-opiskelija; koulutusalakiinnostus; ainemieltymykset; minäpystyvyys; sukupuolinen segregaatio; SCCT